Kuorsauksen hoito kuorsauskiskon avulla

Kuor­saami­nen on ikävä vai­va, joka hait­taa sosi­aal­ista elämää ja vaikut­taa usein myös kuor­saa­jan itsen­sä elämän­laatu­un. Kuor­sauk­seen voi saa­da apua lääkärin lisäk­si myös ham­maslääkärin vastaanotolta.

Mitä kuorsaus on?

Kuor­saus saa alkun­sa, kun suu­laen takaosa vel­tostuu unen aikana niin, että nielun ilmati­la piene­nee ja hen­gi­tysil­ma estyy kulke­mas­ta vapaasti nenän, suun ja nielun kaut­ta. Pienen­tyneen ilmati­lan seu­rauk­se­na pehmeä suu­la­ki värisee hen­gitet­täessä, ja siitä syn­tyvää ään­tä kut­su­taan kuorsaukseksi.

Kuor­saus on suh­teel­lisen yleinen ilmiö, jota voi esi­in­tyä kaikenikäisil­lä. Sat­un­nainen kuor­saus ei vielä han­kaloi­ta elämää siinä määrin, että hoitoon olisi syytä hakeu­tua, mut­ta tois­tu­va ja häir­it­sevä kuor­saus voi muo­dos­tua ongel­mak­si sekä kuor­saa­jalle että hänen lähipiirilleen.

Yli­pain­on tiede­tään ole­van yhtey­dessä kuor­sauk­seen, ja miehillä kuor­saus­ta esi­in­tyy use­am­min kuin naisil­la. Tupakoin­ti ja run­sas alko­holin käyt­tö voivat niin ikään olla syypäitä kuor­sauk­sen esi­in­tymiseen, mut­ta vai­va voi johtua myös fys­i­ol­o­gi­sista seikoista. Lyhyt kaula, ahdas nenä tai nielu sekä kookkaat nielurisat voivat lisätä alt­tiut­ta kuorsaamiselle.

Uniapnea ja kuorsaaminen

Noin joka kymme­nen­nel­lä kuor­saa­jal­la kuor­sauk­seen liit­tyy une­naikaisia hen­gi­tyskatko­ja, jol­loin kyseessä on niin kut­sut­tu obstruk­ti­ivi­nen uniap­nea. Hen­gi­tyskatkok­set voivat kestää usei­ta sekun­te­ja, ja päät­tyvät usein korah­duk­seen, kun hen­gi­tys alkaa kulkea uudelleen. Näi­den hen­gi­tyskatkosten takia uni jää katkon­aisek­si, ja henkilö voi olla päivisin hyvin väsynyt ja jopa nukahdel­la päivän mit­taan. Uniap­nea voi aiheut­taa myös ärty­isyyt­tä ja muistivaikeuksia.

Kuorsauksen hoito

Kuor­sauk­ses­ta kär­sivä voi ensisi­jais­es­ti pyrk­iä vähen­tämään kuor­saus­ta itse­hoidol­la. Kos­ka yli­paino on kuor­sauk­sen merkit­tävin aiheut­ta­ja, voi pain­on pudo­tus saa­da kuor­sauk­senkin vähen­emään. Tupakoin­nin ja alko­holin käytön vähen­tämi­nen voivat myös aut­taa kuor­sausongel­man hoidossa.

Kuorsauskisko ja kuorsaaminen

Jos itse­hoito ei riitä helpot­ta­maan kuor­saa­jan oire­i­ta, voi poti­las saa­da avun kuor­sauskisko­hoi­dos­ta. Kuor­sauskiskon on todet­tu ole­van tehokas hoit­o­muo­to kuor­sauk­sen sekä lievän tai keski­vaikean uniap­nean hoidossa.

Kuor­sauskisko on akryylimuovi­nen koje, joka valmis­te­taan poti­laalle yksilöl­lis­es­ti ham­maslääkärin vas­taan­otol­la ham­pais­tos­ta otet­tu­jen jäl­jen­nösten perus­teel­la. Kuor­sauskisko tuo alaleukaa eteen­päin, avaa nielua ja helpot­taa siten hen­gi­tysil­man kulkua hen­gi­tys­teis­sä. Samal­la kisko aktivoi nielun lihak­sis­toa, minkä ansios­ta pehmeä suu­la­ki ei pääse ”valah­ta­maan” ja tukki­maan hengitysteitä.

Kuorsauskiskohoidon esteet ja haittavaikutukset

Kuor­sauskiskon sovel­tuvu­us poti­laalle arvioidaan ham­maslääkärin vas­taan­otol­la. Esimerkik­si vaikea ham­paiden kiin­ni­tysku­dos­sairaus eli par­o­don­ti­it­ti voi estää kuor­sauskiskon käyt­tämisen, ja kuor­sauskiskon valmis­t­a­mi­nen voi vaikeu­tua myös, mikäli poti­laal­ta puut­tuu usei­ta ham­pai­ta hammaskaarelta.

Kuor­sauskisko saat­taa aiheut­taa poti­laalle aluk­si ham­paiden ja leukanivelien kipey­tymistä ja arku­ut­ta, kun leuan alueen lihak­sis­to totut­telee kisko­jen käytön myötä uuteen asen­toon. Lisäk­si kuor­sauskiskon käyt­tö saat­taa lisätä het­kel­lis­es­ti syl­jener­i­tys­tä. Usein nämä vai­vat kuitenkin katoa­vat pienen totut­telun jälkeen.

Tutus­tu hin­nas­toomme: Hin­nas­to