Kuorsauksen hoito kuorsaus­kiskon avulla

Kuorsaa­minen on ikävä vaiva, joka haittaa sosiaa­lista elämää ja vaikuttaa usein myös kuorsaajan itsensä elämän­laatuun. Kuorsaukseen voi saada apua lääkärin lisäksi myös hammas­lää­kärin vastaa­no­tolta.

Mitä kuorsaus on?

Kuorsaus saa alkunsa, kun suulaen takaosa veltostuu unen aikana niin, että nielun ilmatila pienenee ja hengi­ty­silma estyy kulke­masta vapaasti nenän, suun ja nielun kautta. Pienen­tyneen ilmatilan seurauksena pehmeä suulaki värisee hengi­tet­täessä, ja siitä syntyvää ääntä kutsutaan kuorsauk­seksi.

Kuorsaus on suhteel­lisen yleinen ilmiö, jota voi esiintyä kaike­ni­käi­sillä. Satun­nainen kuorsaus ei vielä hanka­loita elämää siinä määrin, että hoitoon olisi syytä hakeutua, mutta toistuva ja häiritsevä kuorsaus voi muodostua ongel­maksi sekä kuorsaa­jalle että hänen lähipii­rilleen.

Ylipainon tiedetään olevan yhtey­dessä kuorsaukseen, ja miehillä kuorsausta esiintyy useammin kuin naisilla. Tupakointi ja runsas alkoholin käyttö voivat niin ikään olla syypäitä kuorsauksen esiin­ty­miseen, mutta vaiva voi johtua myös fysio­lo­gi­sista seikoista. Lyhyt kaula, ahdas nenä tai nielu sekä kookkaat nielu­risat voivat lisätä alttiutta kuorsaa­mi­selle.

Uniapnea ja kuorsaa­minen

Noin joka kymme­nen­nellä kuorsaa­jalla kuorsaukseen liittyy unenai­kaisia hengi­tys­katkoja, jolloin kyseessä on niin kutsuttu obstruk­tii­vinen uniapnea. Hengi­tys­kat­kokset voivat kestää useita sekunteja, ja päättyvät usein korah­dukseen, kun hengitys alkaa kulkea uudelleen. Näiden hengi­tys­kat­kosten takia uni jää katko­nai­seksi, ja henkilö voi olla päivisin hyvin väsynyt ja jopa nukah­della päivän mittaan. Uniapnea voi aiheuttaa myös ärtyi­syyttä ja muisti­vai­keuksia.

Kuorsauksen hoito

Kuorsauk­sesta kärsivä voi ensisi­jai­sesti pyrkiä vähen­tämään kuorsausta itsehoi­dolla. Koska ylipaino on kuorsauksen merkit­tävin aiheuttaja, voi painon pudotus saada kuorsauk­senkin vähenemään. Tupakoinnin ja alkoholin käytön vähen­tä­minen voivat myös auttaa kuorsauson­gelman hoidossa.

Kuorsaus­kisko ja kuorsaa­minen

Jos itsehoito ei riitä helpot­tamaan kuorsaajan oireita, voi potilas saada avun kuorsaus­kis­ko­hoi­dosta. Kuorsaus­kiskon on todettu olevan tehokas hoito­muoto kuorsauksen sekä lievän tai keski­vaikean uniapnean hoidossa.

Kuorsaus­kisko on akryy­li­muo­vinen koje, joka valmis­tetaan potilaalle yksilöl­li­sesti hammas­lää­kärin vastaa­no­tolla hampais­tosta otettujen jäljen­nösten perus­teella. Kuorsaus­kisko tuo alaleukaa eteenpäin, avaa nielua ja helpottaa siten hengi­ty­silman kulkua hengi­tys­teissä. Samalla kisko aktivoi nielun lihak­sistoa, minkä ansiosta pehmeä suulaki ei pääse ”valah­tamaan” ja tukkimaan hengi­tys­teitä.

Kuorsaus­kis­ko­hoidon esteet ja haitta­vai­ku­tukset

Kuorsaus­kiskon sovel­tuvuus potilaalle arvioidaan hammas­lää­kärin vastaa­no­tolla. Esimer­kiksi vaikea hampaiden kiinni­tys­ku­dos­sairaus eli parodon­tiitti voi estää kuorsaus­kiskon käyttä­misen, ja kuorsaus­kiskon valmis­ta­minen voi vaikeutua myös, mikäli potilaalta puuttuu useita hampaita hammas­kaa­relta.

Kuorsaus­kisko saattaa aiheuttaa potilaalle aluksi hampaiden ja leuka­ni­velien kipey­ty­mistä ja arkuutta, kun leuan alueen lihak­sisto totut­telee kiskojen käytön myötä uuteen asentoon. Lisäksi kuorsaus­kiskon käyttö saattaa lisätä hetkel­li­sesti sylje­ne­ri­tystä. Usein nämä vaivat kuitenkin katoavat pienen totut­telun jälkeen.

Tutustu hinnas­toomme: Hinnasto